Kesällä alkoi yläkerran ns. tyttöjen päädyssä, os. Vikin päädyssä, remppaaminen. Taaimmainen huone saatiinkin valmiiksi,mutta etuhuone joutui odottamaan. Paneelit olivat paikoillaan maalattuina,kun mies kuvitteli Talvisotaryhmänsä kanssa nykäisevänsä tapetit seinään. No,ihan niin ei tapahtunut,koska mielipiteitä oli yhtä monta kuin tekijöitä. Mies työnsi tapetin takaisin kaappiin ja ilmoitti jatkavansa yksin hommaa. Eipä huono tullutkaan, vaikka välillä jännitti ryppyjen määrä
Vielä on lattia maalaamatta ja pöytä hankkimatta. Huoneen haltija istuu mielellään kirjoituspöydän ääressä piirtämässä pikkutarkkoja töitä tai kirjoittamassa rap-tekstejä.
Kumpaankin huoneeseen olen tyytyväinen. Tälon henkeen sopivasti sievää,mutta ei liian imelää.
On sitä hullumpaakin tehty, ei vaan muista, milloin. Liikerakennus Varsinais-Suomessa vuodelta 1924, jonka heinäkuussa 2009 ostivat vapaa-ajan asunnoksi impulsiivinen ja yllytyshullu.
maanantai 26. tammikuuta 2015
Projekteilla on tapana levitä
Tontilla pyöri hetken aikaa kalustoa enemmänkin,kun kattoremontin lisäksi saatiin päähämme toteuttaa puiden joukkokaato,jota on pitkään suunniteltu. 40 puuta lähti epämääräisten ryteikkökasojen lisäksi. Ainakin 60 puuta jäi, mutta silti piha tuntuu alastomalta.Mitähän keväällä maasta ilmestyy?
Katsaus menneeseen
Tärkein, isoin , kallein ja puhuttavin operaatio Hullunkaupan syksyssä -14 oli kattoremontti. Kaikki sujui hyvin,mutta vinkkinä kerron,että kannattaa sopia tarkkoja päivämääriä sen sijaaan,että toteaa, "ettei sillä kiirettä ole."
Kummasti ryhdistyi koko talo uuden katon myötä. Eikä enää sateella hermostuta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)