sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Kuisti

Koko pitkän ajan eli siis 3,5 vuotta,kun olemme Hullunkaupan omistajia olleet, olen halunnut ja suunnitellut kuistia. Pitäisi lämpöä paremmin nykyisen oven apuna. Kuvassa näkyy mummun kutoma poppana vetoa estämässä. Kuvasta näkyy myös eteisen rikkonaisuus. Neljä ovea, kaksi ikkunaa, ja portaat sekä vielä portaiden alla oleva komero rajaavat käyttöä tehokkaasti. Haaveilen kuistille kiinteitä penkkejä,joihin voisi kengät heittää, muutama rottinkituoli( ei valkoisia), rottinkipöytä, ikkunalaudat pelargonioille. Väritys olisi harmaa,kuten eteinenkin. Meillä ei nyt ole juurikaan ikkunaa pihalle, paitsi vessasta ja suihkusta,joten olisi kiva sateella istua kuistilla ja katsella pihalle. Nuo betoniset portaat eivät mikään kaunistus ole,joten samalla saataisiin nekin uusittua. Kuistista en halua ihan niin koristeellista kuin tässä on kuvassa,mutta vanhat ikkunat ovat mielessä. Käynti sisään tulisi varmaan vaahteran kohdalta ja kuisti jatkuisi suorakaiteena toisenkin vaahteran yli. Siis vaahteroista olisi luovuttava.
Nämä kuistikuvat olen joskus googlettanut enkä valitettavasti muista niiden lähdettä.






keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Jouluisia tunnelmia

Ensimmäinen joulu Hullunkaupalla on siis vietetty. Mukavaa, väkirikasta ja tunnelmallista oli,kuten haaveissa olikin. Vieraita riitti myös joulun jälkeen kuka minkäkin mittaisen ajan.
  Siirsimme mukanamme myös joulutraditioitamme, kuten joulutaudin, joulumarttyyrin ja jouluriidan. Joulutaudin aloitin heti joulukuun toisella viikolla sairastumalla ruusuun. Mies vietti aaton vastaisen yön ajelemalla ambulanssilla Loimaalta Espooseen. Aattona ajeli sitten taksilla takaisin. Ei siis kummallakaan hirveän vakavaa,mutta voimille käyvää ja rasittavaa.
Joulumarttyyrina oli tänä jouluna Tytär86,jonka kontolle jäi etsiä jouluun kuuluvan hahmon kostyymi kellarista tai vaatehuoneesta tai jostain. Loppujen lopuksi hän sen laatikon löysi,mutta marttyyri oli ilmaissut hänessä olemassa olostaan muutamin kirosanoin ja laatikon potkuin.
Teini-ikää lähestyvät nuorimmaiset huolehtivat,että jouluriitaa riitti sopivasti. Ei liikaa, vain sen verran mitä sen ikäiset  sillä pienellä ikäerolla olevat siskokset saavat aikaan. Ja kun ei ole kiire,niin ei sen niin väliä vaikka aamiaista yritettiin kolmesti. Aina välillä jäähdyteltiin yläkerrassa.
Loma tuntui  ihanasti lomalta eri maisemissa kivojen ihmisten kanssa.