Taksivanhus vietti viime kesän tallissa varaosien puutteen vuoksi. Nyt löytyikin yllättävän läheltä korjaaja. Tytä02 oli innoissaan saadessaan "ajaa" auton tallista pihalle. Poika98 sai taas äkkiä tarpeekseen pihan tohinoista.
torstai 19. huhtikuuta 2012
keskiviikko 18. huhtikuuta 2012
Kiitos!
Kiitos kaikille kommentoijille! Oli mielenkiintoista lukea, mitä tästä hyvin kotikutoisesta tajunnanvirrasta löydätte.
Suurinta osaa kiinnostavat vanhat talot, niiden remontointi ja sisustaminen. Seuraavaksi mainittiin kirppislöydöt. Miumau kyseli kokemuksia lasten kanssa remppaamisesta.
Siinä on jaksamisen kannalta ollut ykkösasia se tosiseikka,ettemme asu Hullunkaupalla vakituisesti. Työt on pakko lopettaa,kun arki kutsuu. Matkaakin kotoa on sen verran,ettemme siellä piipahtele. Mies kyllä yöpyy työmatkoillaan.
Ensimmäisenä syksynä, siis 2009, muistan väsymystä. Se liittyi varmaan ihan elämänmuutokseen viikonloppurahtauksineen. Remontti-innostus kävi kuumana ja silti elämä jatkui edelleen omine haasteineen ja velvoitteineen.
Kausi 2,kuten Poika 89, kutsuu nuorempia sisaruksiaan, oli iältään 7v, 8v ja 11v. Vanhin on vaikeasti kehitysvammainen,joten huomattavasti hoidollisempikin on kuin ikätoverinsa. Ensimmäinen vuosi oli todella kiihkeää uuden opettelua ja etsimistä. Silloin asuttiin vain yläkerrassa. Ilman astianpesukonetta ja pienenpieni jääkaappi ja pienenpieni hella apuna. Tämä tarkoitti,että vietin siinä keittiössä myös paljon aikaa. Se kypsytti välillä. Tuntui,että minulle jäi kaikki huoltohommat enkä päässyt tekemään mitään pysyvää jälkeä. Mutta siten kyllä remontointikin eteni, kuten tammikuun muisteluksista voi todeta.
Lapset kiukuttelevat siinä kuin kotonakin. Taitavat kiukutella vähemmän,koska saavat laajemmalla alueella ja monipuolisemmin purkaa energiaansa. Itse hämmästelen, kuinka edelleen ensimmäisen illan olen jotenkin hukassa. Talo tuntuu vieraalta ja oudolta. Seuraavana aamuna olen jo ihan rento ja voisin jatkaa oleskelua niissä maisemissa aina pidempään kuin on mahdollista.
Tytär 01 vastasi kyselyyni: " Hullunkaupalla on trampoliini, iso piha ja talo. Teen siellä erilaisia asioita kuin kotona. Tykkään siitä. Ja tykkään,kun käy yövieraita."
Lapset eivät vielä ole protestoineet maalaismaisemaviikonloppuja, ainakaan tosissaan. Joskus melkein haikeasti totean,miten harvoin ehdin Helsingin keskustaan vain lorvailemaan. Kaikkea ei saa?
Suurinta osaa kiinnostavat vanhat talot, niiden remontointi ja sisustaminen. Seuraavaksi mainittiin kirppislöydöt. Miumau kyseli kokemuksia lasten kanssa remppaamisesta.
Siinä on jaksamisen kannalta ollut ykkösasia se tosiseikka,ettemme asu Hullunkaupalla vakituisesti. Työt on pakko lopettaa,kun arki kutsuu. Matkaakin kotoa on sen verran,ettemme siellä piipahtele. Mies kyllä yöpyy työmatkoillaan.
Ensimmäisenä syksynä, siis 2009, muistan väsymystä. Se liittyi varmaan ihan elämänmuutokseen viikonloppurahtauksineen. Remontti-innostus kävi kuumana ja silti elämä jatkui edelleen omine haasteineen ja velvoitteineen.
Kausi 2,kuten Poika 89, kutsuu nuorempia sisaruksiaan, oli iältään 7v, 8v ja 11v. Vanhin on vaikeasti kehitysvammainen,joten huomattavasti hoidollisempikin on kuin ikätoverinsa. Ensimmäinen vuosi oli todella kiihkeää uuden opettelua ja etsimistä. Silloin asuttiin vain yläkerrassa. Ilman astianpesukonetta ja pienenpieni jääkaappi ja pienenpieni hella apuna. Tämä tarkoitti,että vietin siinä keittiössä myös paljon aikaa. Se kypsytti välillä. Tuntui,että minulle jäi kaikki huoltohommat enkä päässyt tekemään mitään pysyvää jälkeä. Mutta siten kyllä remontointikin eteni, kuten tammikuun muisteluksista voi todeta.
Lapset kiukuttelevat siinä kuin kotonakin. Taitavat kiukutella vähemmän,koska saavat laajemmalla alueella ja monipuolisemmin purkaa energiaansa. Itse hämmästelen, kuinka edelleen ensimmäisen illan olen jotenkin hukassa. Talo tuntuu vieraalta ja oudolta. Seuraavana aamuna olen jo ihan rento ja voisin jatkaa oleskelua niissä maisemissa aina pidempään kuin on mahdollista.
Tytär 01 vastasi kyselyyni: " Hullunkaupalla on trampoliini, iso piha ja talo. Teen siellä erilaisia asioita kuin kotona. Tykkään siitä. Ja tykkään,kun käy yövieraita."
 |
| Kuvat syyskuulta 2009, jolloin lapset ottivat kukin tyylillään taloa ja tonttia omakseen |
keskiviikko 11. huhtikuuta 2012
Tunnelmia
Hedelmälaatikko löytyi kesällä liiteristä. Ihan yksimielisyyteen ei olla päästy siitä, onko hedelmälaatikko vai jokin muu. Ehdotuksia?
torstai 5. huhtikuuta 2012
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Mies valitsi numeron 7
 |
| Satu voitti Keräilijän lasiaarteet,maljakot - kirjan |
 |
| Sonja B voitti Väreillä on väliä-kirjan |
Ja tytär01 valitsi numeron 10 ja tytär02 valitsi numeron 4. Sitten katsoin,ketkä olivat kommentoineet tuossa järjestyksessä.
 |
| Miumau voitti tölkin yllätyssisältöineen. Haluatko Paulatyttö-purkin vai alempaa raitapurkin? |
Voittajat olivat Satu, Sonja B ja Miumau! Onnittelut heille kaikille! Laittakaapas osoitteenne hullunkauppa@gmail.com, niin saan voitot postiin.
Kiitos kaikille kommentoineille! Oli ilo lukea ajatuksianne tästä blogista, palaan niihin myöhemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)