Suurinta osaa kiinnostavat vanhat talot, niiden remontointi ja sisustaminen. Seuraavaksi mainittiin kirppislöydöt. Miumau kyseli kokemuksia lasten kanssa remppaamisesta.
Siinä on jaksamisen kannalta ollut ykkösasia se tosiseikka,ettemme asu Hullunkaupalla vakituisesti. Työt on pakko lopettaa,kun arki kutsuu. Matkaakin kotoa on sen verran,ettemme siellä piipahtele. Mies kyllä yöpyy työmatkoillaan.
Ensimmäisenä syksynä, siis 2009, muistan väsymystä. Se liittyi varmaan ihan elämänmuutokseen viikonloppurahtauksineen. Remontti-innostus kävi kuumana ja silti elämä jatkui edelleen omine haasteineen ja velvoitteineen.
Kausi 2,kuten Poika 89, kutsuu nuorempia sisaruksiaan, oli iältään 7v, 8v ja 11v. Vanhin on vaikeasti kehitysvammainen,joten huomattavasti hoidollisempikin on kuin ikätoverinsa. Ensimmäinen vuosi oli todella kiihkeää uuden opettelua ja etsimistä. Silloin asuttiin vain yläkerrassa. Ilman astianpesukonetta ja pienenpieni jääkaappi ja pienenpieni hella apuna. Tämä tarkoitti,että vietin siinä keittiössä myös paljon aikaa. Se kypsytti välillä. Tuntui,että minulle jäi kaikki huoltohommat enkä päässyt tekemään mitään pysyvää jälkeä. Mutta siten kyllä remontointikin eteni, kuten tammikuun muisteluksista voi todeta.
Lapset kiukuttelevat siinä kuin kotonakin. Taitavat kiukutella vähemmän,koska saavat laajemmalla alueella ja monipuolisemmin purkaa energiaansa. Itse hämmästelen, kuinka edelleen ensimmäisen illan olen jotenkin hukassa. Talo tuntuu vieraalta ja oudolta. Seuraavana aamuna olen jo ihan rento ja voisin jatkaa oleskelua niissä maisemissa aina pidempään kuin on mahdollista.
Tytär 01 vastasi kyselyyni: " Hullunkaupalla on trampoliini, iso piha ja talo. Teen siellä erilaisia asioita kuin kotona. Tykkään siitä. Ja tykkään,kun käy yövieraita."
 |
| Kuvat syyskuulta 2009, jolloin lapset ottivat kukin tyylillään taloa ja tonttia omakseen |
Tiina, tuo ensimmäisen illan syndrooma on sama kuin minulla. Olen sitä mieltä, että sielu ei ole vielä ehtinyt kehon mukana vaihtaa paikkaa. Sitä niin nopeasti huristetaan autolla täysin eri ympäristöön. Menee hetki, että kaikki osat ovat taas paikallaan ja "kartalla". Eikä se haittaa ,kun sen tietää jo etukäteen.
VastaaPoistaKiitos, Irene! Tuota se varmaan on. Elämä Hullunkaupalla on niin erilaista kuin kaupungissa, että sulatteluun se ensimmäinen ilta sitten kuluu.
VastaaPoista