Eipäs lisääkään, vaan tässä tapauksessa lisää innostusta ja näkemystä. Nykyisessä sisustus-remontointi- ja käsityöaallossa ilmestyy kaikenlaisia tuunaushärpäketurhakekirjoja, jotka eivät kestä useampaa lukukertaa. Toisin kuin nämä muutamat kirjat, jotka otin esimerkiksi viime aikojen selailu-ja katselukirjoistani.
"Klassiskt svenskt"-kirjan sain edellisenä jouluna. Siinä on esitelty tyylikkäällä ja klassisella tavalla ,nimensä mukaisesti, yhteistä skandinaavista sisustusperintöämme ennen funkista. Hullunkaupalla tällaista tunnelmaa löytyy alakerran olo-ja makuuhuoneista vaaleine ja harmaine sävyineen. Samaa on myös yläkerran keskihuoneessa."Vanhan talon elämää" on laadukkaimpia vanhan talon remontointielämäntapakirjoja, joita olen nähnyt. Joulupukki toi sen miehelle vuosi sitten. Teoksen on kirjoittanut kirjailija Katarina Gäddnäs, valokuvat ottanut Andreas Dienert ja ulkoasun Eva-Jo Hancock. Kirja kertoo Gäddnäsin perheen perintötalon tarinaa Ahvenanmaalta. Eri asiantuntijat tuovat omaa näkemystään tietopuolelta . Naapuruston talojen kuvaukset tuovat moninaisuutta esimerkiksi minua pohdituttavan kuistin osalta. Gäddnäs kirjoittaa realistisesti, mikä lohduttaa lukijaa. Aina ei voi tehdä täydellistä eikä perinnepoliisien tiukkojen sääntöjen mukaan.
"Sinivalkoista"- kirja löytyi nimelläni pukin kontista nyt jouluna. Siinä on kauniisti kuvitettuna monenlaisia ompeluohjeita. Heti alkoi päässä vilistä tilkkupeiton suunnitelma...
"Ihanat pelargonit" löytyi niin ikään joululahjoista. Viime kesänä saadun pelargonikirjan myötä alkaa olla pelargonikirjaston alku!. Pelargonit sopivat vanhaan taloon ja ovat sitkeitä ja helppohoitoisia. Meillä niitä on ollut ikkunanlaudoilla ja kadun puolella entisillä kaupanportailla. Kirjan innostamana suunnittelin jo eri kohtiin pihaa pelargoniasetelmia.
Viimeisenä ihan itse ostamani "Retroaarteet". Anna-Kaisa Huuskon ja Juho Huttusen teos käy huolellisesti läpi jokaisen suomalaisen tuntemaa esineistöä ja huonekaluja viimeisiltä vuosikymmeniltä. Tuttuja kapineita sieltä löytyikin hintoineen. Palaan niihin myöhemmin.
Tuota retroaarre-kirjaa en ole nähnytkään. Se täytyy jostakin löytää.
VastaaPoistaTuo on se uudempi pelargoniakirja. Minulla on se vanhempi. Muistaakseni selasin sitä melkein koko ruotsinlaivareissun ajan. Niin hulluna olin silloin pelargonioihin - pahin intohimo on nyt taittunut - eli ihan vaan arkirakkautta!
Niin se rakkaudessa taitaa olla...milloin roihuaa ja milloin tasaisempaa!
VastaaPoistaMulla on tuo Vanhan talon elämä-kirja. Oli pakko ostaa aiemmin, kun vaikutti niin hyvältä. Vanhin poika sitä mulle esitteli ja sanoi et : Toi ois susta varmaan hyvä. Niin olikin! Tollaset kirjat on hyviä, mihin voi aina palata uudestaan.
VastaaPoistaMukavanoloinen blogi! Tuo pelargonikirja on ihana.
VastaaPoistaKiitos,Liisa! Pelargoniahneus iskee. Vaikkei ole sitä kuistiakaan vielä....
VastaaPoista